Moikka! Lasse huutelee täältä kirjoituskoneen toiselta puolelta. Viime aikoina olen pohtinut paljon tekojen vaikutuksia. Ja vaikutusten vaikutuksia. Englanninkielessä on hieno termi ”Ripple effect”. Me markkinoinnin ammattilaiset emme välttämättä pohdi joka päivä päätöksiemme aaltoiluvaikutuksia tai dominonappuloita. Paitsi tänään. 👇 |
Digijättien verouutinen, josta pitäisi puhua enemmänSaksa pohtii 10% veroa digijäteille. Uutinen kuulostaa ehkä kaukaiselta tekniseltä asialta, mutta se kiteyttää ongelman, joka koskettaa jokaista suomalaista yritystä ja kuluttajaa. Yksinkertaistettuna tilanne on tämä: valtaosa digitaalista mainosrahaa virtaa tällä hetkellä mainostajilta digijäteille, vaikka kulutus ja mainonta tapahtuvat pitkälti kotimaassa.Saksa on tähän herännyt. Eli suomeksi: suomalainen kuluttaja kuluttaa suomalaisia julkaisuja, suomalainen mainostaja mainostaa suomeksi tälle henkilölle suomalaisessa internet-verkossa – mutta mainosraha päätyy Irlantiin rekisteröidylle internetjätille. |
Markkinoinnin vauhtisokeus: helpoimmasta kanavasta riippuvaisiksiMarkkinoinnissa on tapahtunut jotain tuttua monille toimialoille: kun löytyy helppo, toimiva ratkaisu, se valtaa nopeasti koko kentän. Googlen ja Facebookin mainosalustoja on helppo käyttää, ne tarjoavat tarkkaa kohdentamista ja välittömiä tuloksia. Siksi ne otetaan heti käyttöön. Tilannetta pahentaa se, että markkinointivastuullisilla on jatkuva paine tehdä tulosta nopeasti ja mitattavasti. Kun johtoryhmä odottaa kvartaalittain parempaa ROI:ta, on ymmärrettävää, että valitaan tuttu ja varma vaihtoehto uusien kokeilujen sijaan. Mutta tässä helppoudessa piilee vaara. Kun kaikki mainosraha keskittyy samoille alustoille, syntyy vauhtisokeus. Ja myönnetään jo tässä vaiheessa. Valtaosa Julkee x Lempeen markkinointityöstä kohdistuu näille kyseisille alustoille. Mutta näitä asioita pohdimme silti joka päivä Mitä muita vaihtoehtoja meillä on– Paikalliset mediat, erikoislehdet, radio ja jopa ulkomainonta jäävät harkitsematta. Puhumattakaan vaikuttajista tai muista kotimaisista mainospelureista. Mistä tavoitamme uusia potentiaalisia asiakkaita – Kilpailijamme mainostavat samoissa kanavissa samoille ihmisille. Niille ihmisille, jotka tavoitamme kuukaudesta toiseen. Mikä on meidän lopullinen hintataso – Kun kaikki haluavat samoja mainospaikkoja, kilpailu kiristyy. |

Vaihtoehdot ovat nykyään saavutettavissa myös pienemmille mainostajille!Hyvä uutinen on, että muutkin mainoskanavat ovat demokratisoituneet. Ei tarvita enää miljoonabudjetteja päästäkseen tunnettujen mediatalojen etusivuille. Voimme hakea uusia asiakkaita ohjaamalla mainosvalintoja: Paikallisiin medioihin – Paikalliset verkkosivut ja lehdet tarjoavat usein kohtuuhintaisia digitaalipaketteja. Hyvä esimerkki on Sanoman Ad Manager, joka tarjoaa helpon itsepalvelukanavan, jolla pääsee nopeasti liikkeelle. Myös muut suomalaiset perinteiset mediatalot ovat nykyään kaikkien tavoitettavissa. Podcasteihin ja vaikuttajiin – Suomalaiset podcastit ja vaikuttajatilit kasvavat, tarjoavat aitoja kohtaamisia ja tiiviimpää sitoutumista. Ulkomainontaan – Digitaaliset mainostaulut ja kohdennettu ulkomainonnan tarjonta on kasvanut huimasti ja tarjolla on hyvin kustannustehokkaita ratkaisuja. Muihin digimedioihin – Datan ja automaation avulla myös pienet toimijat voivat tehdä tehokasta kohdennettua markkinointia. |
Ja mihin suuntaan dominonappulat kaatuvat?Saksan harkitsema digijättivero on merkki siitä, että yhteiskunnissa herätään mediavalintojen laajempiin vaikutuksiin. Suomessakin on alettu pohtia, miten digitaalisten jättien verokohtelu ja markkinoinnin keskittyminen vaikuttavat kotimaisen median asemaan. Markkinoijina meillä on valta vaikuttaa tähän kehitykseen omilla valinnoillamme. Kyse ei ole vain siitä, missä mainostamme, vaan millaista mediaympäristöä tulemme rakentamaan tulevaisuudessa. Mitä mieltä sinä olet? Pitäisikö markkinoijien ottaa mediavalinnoissaan huomioon myös yhteiskunnalliset vaikutukset? |